Jäätislaus tekee oluesta täysin oman tuotteen

Omiin kokemuksiini pohjaten voisin sanoa usean olutharrastajan nauttivan myös korkeamman tilavuusprosentin omaavista tuotteista.

Toki samankaltaisuuksia tuotteiden valmistuksesta löytyy runsaasti. Esimerkiksi viskin ja oluen alkumetrit ovat lähes identtiset. Molemmat valmistetaan periaatteessa mallastetusta viljasta, vedestä ja hiivasta. Molemmat käyvät läpi myös hyvin samankaltaisen mäskäysprosessin, viskivierteen matka jatkuu mäskäyksestä käymisastiaan siinä missä olutvierre vielä keitetään ja maustetaan ennen käymistä. Voidaan siis puhua sukulaistuotteista.

Kuvassa olutastioita

Käynnissä London Pride -oluen kylmätislaus

Lähimmäksi oluet pääsevät tislattuja alkoholijuomia, kun mietitään maailman vahvimpia oluita. Suomen vahvimman kaupallisen oluen titteliä tällä hetkellä kantaa CoolHead Brewn Ice Ice NEIPA 20 tilavuusprosentilla, mutta se jää vielä hyvin kauas kansainvälisistä kilpailijoistaan. Skotlantilaisen Brewmeister-panimon Snake Venom sisältää huimat 67.5 tilavuusprosenttia ja näin ollen päihittää vahvuudessaan suurimman osan tynnyrivahvoista viskeistäkin.

Pelkästään alkoholikäymisellä on mahdotonta saavuttaa tällaisia prosentteja, joten alkoholin osuutta tuotteesta on nostettava vähentämällä veden osuutta. Perinteisellä tislaustavalla väkevöityä tuotetta ei voida lakien ja asetusten mukaan kutsua olueksi, joten avuksi on otettu ns. jäätislaus. Kyseenalaista on edelleen voiko tällä tavoin valmistettuja tuotteita kutsua olueksi, teknisesti ottaen eivät ne ole tisleitäkään.

Jäätislaamisella tarkoitetaan mietojen alkoholijuomien konsentroimista eri aineiden sulamispisteitä hyödyntäen. Oluessa oleva vesi jäätyy ennen etanolia, jolloin alkoholinen osuus on helppo erottaa siitä. Mitä useammin tämän toistaa niin sitä vahvemmaksi lopputulos muodostuu. Tätä metodia oluen valmistuksessa alettiin käyttämään 1980-luvun lopulla Kanadassa, jolloin syntyivät ensimmäiset eisbeerit eli jääoluet. Sama prosessi on käytössä myös Yhdysvalloissa perinteisen kovan siiderin eli applejackin valmistuksessa.

Sillä että onko jäätislaamalla valmistetut tuotteet oluita vai väkeviä alkoholijuomia, ei taida loppujen lopuksi olla suurta merkitystä. Ne ovat erikoistuotteita, jotka hämärtävät eri tuotekategorioiden välistä raja-aitaa. Onhan se sanomattakin selvää, että enemmin Suomi juhlii jalkapallossa maailmanmestaruutta kuin virkamies antaa kutsua yli 60-prosenttista tuotetta olueksi. Mainio aasinsilta jäätislatut oluet kuitenkin ovat saattelemaan Olutpostin lukijoille ajatusta tisleisiin keskittyvästä osiosta täällä verkkosivuilla.

Kuvassa olutlasit

Ja syntynyttä tuotetta maistellaan asiaan kuuluvasta lasista

Suomalaisilla on pitkät perinteet niin tislattujen kuin käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien kuluttajina. Kieltolain aikaan väkevien alkoholijuomien kulutus nousi merkittävästi, kun taas vuoden 1969 keskiolutlaki teki meistä olutkansan, ainakin lager-olutkansan ellei muuta. Koko 2000-luvun kasvussa ollut pienpanimokulttuuri toi mukanaan arvostuksen erilaisia oluttyylejä kohtaan, mutta myös kasvavan joukon käsityöläistislaamoja. Suomalaiset ovat ylpeitä paikallisesti tuotetuista tuotteista niin miedoista kuin väkevistä. Oli sitten kyseessä tamperelainen portteri, lahtelainen single malt, isokyröläinen ruisviski tai ilomantsilainen mustikkainen gin, niin niiden maailmalla keräämät tunnustukset herättävät kollektiivisen ylpeyden tunteen.

Voinen siis turvallisesti todeta, että olutmediaan kirjoittamani tisleisiin keskittyvät artikkelit kiinnostavat edes osaa lukijoista.

 

Tykkää Tislepostista myös Facebookissa https://www.facebook.com/Tisleposti

 

Teksti ja kuvat: Asko Ryynänen

Piirretty mies kuvassa myös kana.

Lue Olutposti-lehti 2/2020 nyt ilmaiseksi verkosta!